HAASTAJA 2015

Akseli Valmunen

Freelancer, Helsinki

LUE ARTIKKELI

Käsityöläiskuvia

Haastaja-kategorian voittanut kuvasarja alkoi kirjeestä.

Yhtenä vuoden 2014 kevätpäivänä Akseli Valmunen tiskasi ja kuunteli radiota. Ohjelmassa haastateltiin sähköyliherkkyydestä kärsivää ihmistä. Valokuvauksen opiskelija kiinnostui aiheesta ja googlasi henkilön nimen.

”Se sanoi olevansa tosi herkkä kaikelle ja että sillä ei ole mitään puhelimia tai mitään sellaisia viestintävälineitä. Lähetin sille sitten kirjeen. Muutaman kirjeen jälkeen pyysin lupaa mennä käymään, ja sitten olin hänen luonaan pari yön ajan”, Valmunen kertoo.

Se oli alkusysäys hänen opinnäytetyölleen Lahden muotoiluinstituuttiin. Valmunen tutustui toisiin sähköyliherkkiin, perehtyi aiheeseen ja otti lisää kuvia. Noilla kuvilla hän osallistui myös valokuvaesseiden kilpasarjaan.

Tuomaristo oli muun muassa sitä mieltä, että kuvasarjan ”visuaalinen kieli oli koko kilpailun mielenkiintoisin ja tuorein”. Koska essee-sarjan voitto meni kuitenkin toisaalle ja koska toisaalta haastaja-sarjan osallistujista ei ollut haastajiksi, Valmusen kuvat nostettiin tuon kategorian voittajaksi.

Kamerassa oli tietenkin filmiä. Sähköyliherkkien kuvaaminen ei muuten olisi onnistunut. Palkkikameralla kuvaaminen oli hidasta ja jälkityö myös. Filmi piti kehittää, kuvat skannata, käsitellä ja roskat poistaa.

Hetkittäin valokuvaajan ammatti lähestyy edelleen käsityöläisyyttä. Vaikka filmi tuntuu erityisen rakkaalta formaatilta, tekniikka ei itsessään Valmusta kuitenkaan erityisesti innosta.

”Jos on oikeasti kiinnostava aihe, niin siihen sopeutuu sillä tavalla, mikä on aiheelle edullisinta. Ei mua haittaa tehdä vaikka videolla.”

Pysyvämpi osa prosessia on editoiminen. Kuvaaja saattaa käydä läpi myös vanhoja kuvasarjojaan ja editoida niitä uusiksi.

”Mä tykkään yli kaiken editoida kuvasarjoja. Rakastan sitä tilannetta, että mulla on paljon tehtyä materiaalia ja saan levittää ne ja ruveta sieltä napsimaan niitä seinälle.”

Sähköyliherkkyysprojektissa editoimista vielä riittää, sillä tarkoituksena on koota kuvista kirja ja oma näyttely.

Yhdessä kuvista on traktori ja traktorin perässä pieni punainen mökki. Valmunen tietää kertoa, että sen rakenteissa on radioaaltoja blokkaavaa materiaalia.

”Toi on tavallaan sellainen selviytymisvaunu. Tää rouva on itse rakentanut tuon pikkutalon. Sillä on kaksi tuollaista, toinen on ehkä kaks kertaa tämän pienemmän kokoinen. Siinä hän asuu kokoaikaisesti. Sitten on tämä pieni mökki, joka kulkee traktorin kärryssä, jos hänen pitää lähteä johonkin.”

Kamera on hänelle väline päästä ihmisten lähelle. Hän sanookin juuri tuon läheisyyden ohjaavan työtään. Sähköyliherkkyysprojektikin on periaatteessa valmis, mutta Valmunen jatkaa sen kuvaamista, sillä kohteita riittää.

Kohteitaan hän kehuu itseään ”paljon fiksummiksi”. Kunnioituksesta huolimatta Valmunen ei tiedä, mitä ajatella kuvattaviensa oireyhtymästä. Uskoako sen todelliseksi vai ei.

”Se on ehkä siksi just mielenkiintoinen aihe. Mä en tiedä, tulenko ikinä saamaan siihen sellaista vastausta. Se ei ole niin simppeli asia.”

- Kaisu Tervonen

Tuomariston kommentti

"Aiheenmukaisen karu ja vinksahtanut tunnelma. Tuomaristo nosti Valmusen kuvaesseen Haastajaksi, sillä yksittäisissä kuvissa ei ollut varteenotettavaa haastajaa muille kilpailukuville. Valmusen kuvaesseen visuaalinen kieli oli koko kilpailun tuorein."